Tällä kyselyllä haetaan suuntaviivoja Suomessa tapahtuvalle virtaussimulointiteknologian kehitykselle. Yrityksien virtauslaskennan asiantuntijat voivat kyselyyn vastaamalla osaltaan vaikuttaa siihen, että tuleva tutkimus- ja kehitystyö palvelee yritystä mahdollisimman hyvin.
Tarkoituksena on selvittää konkreettiset numeerisen virtaussimuloinnin kehitystarpeet Suomen teollisuuden piirissä. Selvitystä varten tehdään kysely, jossa kartoitetaan nykytilaa ja käsityksiä tulevaisuuden kehitystarpeista noin 5 vuoden tähtäimellä.
Selvitys liittyy pääosin Tekesin rahoittamaan Teknillisen korkea-koulun VISION-hankkeeseen, jossa kehitetään teknologiaa haastavien virtausilmiöiden simulointiin.
Kysely tapahtuu sähköpostitse Excel-muotoista kyselylomaketta käyttäen. Lomakkeesta on kaksi eri versiota. Toinen on tarkoitettu CFD-palveluita muille tarjoaville organisaatioille, toinen CFD:tä hyödyntäville (joko itse laskien tai laskentaa teettämällä) tahoille.
Lomake CFD-palveluiden tarjoajille
Lomake CFD-laskentaa käyttäville
Osassa yrityksiä toivomme myös voivamme myöhemmin haastatella henkilökohtaisesti yrityksenne virtausalan asiantuntijoita.Selvitysmiehinä toimivat prof. (emeritus) Seppo Laine ja DI Bo Fagerström.
Tämä kysely koskee monessa maassa toimivia yrityksiä vain siltä osin kuin työ tehdään Suomessa.
Yritysten vastauksia käsitellään luottamuksellisesti ja vastauksista laaditaan yhteenveto, jossa yksityisen yrityksen tietoja ei näy.
Virtauslaskennan kehitystyötä on tehty Suomessa jo noin 20 vuotta ja virtauslaskenta on saavuttanut vakiintuneen aseman tutkimuksen, tuotekehityksen ja prosessinhallinnan työkaluna. Yhtenä merkittävänä panostuksena alan kehityksessä Suomessa voidaan pitää Tekesin tuella läpivietyä Virtausteknologian teknologia-ohjelmaa vuosina 1995 – 1999.
Ohjelman arviointiraportissa todettiin, että teknologiahanke oli tuloksellinen, sillä se oli vahvistanut osallistujien liiketoiminnan kilpailukykyä ja strategista asemaa. Todettiin myös, että alan kehittämisen pitää jatkua. Koko arviointiraportti on ladattavissa pdf-muodossa tästä.
Teknologiaohjelman jälkeen RANS-mallinnuksen tutkimus- ja kehitystyö on edennyt nopeasti. Samalla kuitenkin tutkimustyön painopiste on vähitellen siirtymässä kohti LES-tyyppisiä simulointimenetelmiä.
sivu päivitetty 3.1.2007